Ruokinta


Kaikki 3 koiraani syövät tällä hetkellä pääasiassa raakaa lihaa, luita ja kasviksia. Monet ihmettelevät miksi tehdä ruoka itse, kun nykyään on tarjolla huima valikoima helposti annettavia kuivamuonia. Niinpä, siinä vasta kysymys!

Vuoden 2006 aikana innostuin ensimmäisen kerran ruuan valmistamisesta koirille. Kyseessä ei suinkaan ole gourmet-kokkailua, vaikka joskus työmäärältään sitä ehkä hieman vastasikin. Tuolloin vanhempieni luona asuessani Pimu ja Nero söivät vain raakaruokaa, ne siis niin sanotusta barffasivat. Itse en varsinaisesti BARF -sanasta tykkää, se antaa helposti väärän ja turhan jyrkän mielikuvan koirieni ruokinnasta. Koirien ruoka-annokset koostuivat raakaruokinnan aikana lihaisista luista, lihasta, rasvoista ja öljyistä sekä kasvissoseista ja kananmunista. Myös tietyt lisäravinteet, kuten merilevä, valkosipuli, biotiini ja B-vitamiini kuuluivat koirien ruuan sekaan kuureina. Kaikki suhteellisen tarkoin lasketuin määrin.

Raakaruokinnan aikana taloon tuli uusi pentu, Doris, joka kasvoi koko pentuajan itse valmistamallani raakaruualla. Ihan pieleen ei ruokinta ilmeisesti mennyt, koska kasvu oli erittäin tasaista ja terveeksi on myös luustoltaan kuvattu. Raakaruokintaa jatkoin aina vuoden 2008 alkuun asti, kunnes ruuan tekemiseen ei yksinkertaisesti enää riittänyt aikaa, puhtia ja tilaa. Pakastetut ruuat täyttivät pakastinta ihan kiitettävästi... Kiinnostus raakaruokintaa kohtaan kuitenkin säilyi sekä aikomus aloittaa ruuan itse valmistaminen jossain vaiheessa uudelleen.

Vuodesta 2008 vuoteen 2010 Doris ja Pimu söivät kuivamuonaa. Doriksen ruuan valinta oli helppo, ruuaksi valikoitui Jahti & Vahti kana-riisi. Pimu on syönyt useita ruokamerkkejä elämänsä aikana, pääasiassa Nutroa, 1st Choicea ja BentoKronea. Kana- ja kalkkuna-allergisena sille on tosi vaikea löytää kohtuuhintaista ruokaa, johon ei ole lisätty siipikarjaa missään muodossa. Etsimisen jälkeen löytyi 1st Choicen lammas-riisi, jossa ei ole kananrasvaa. Ruoka kuitenkin oli ilmeisesti liian hyvin sulavaa ja aiheutti närästystä ja nopeasti tyhjenevän vatsan Pimulle. Tästä seurauksena oksentelua, ruohon ja roskien syönti sekä mahaan popsitut verhot huononolon vuoksi. Seurauksena leikkauspöytä ja asian todellinen pohtiminen jatkon kannalta!

Taas vaihdettiin merkkiä, Bento Kronen lammas-riisiin. Oletin tämän ruuan olevan siipikarjaton, mutta allergiaoireiden tullessa esiin tutkin ruokaa tarkemmin ja sen koostumusta oli muutettu: lisäämällä mm. siipikarjanrasvaa ruokaan. Kyllästyin täysin kuivamuonaan ja siihen, etten tiedä mitä ne sisältävät! Vuoden 2010 lopulla siis aloitin raakaruokinnan uudelleen ja sitä jatketaan Pimun loppuelämä, oli tilaa pakastimessa tai ei. ;) Saman ruuan saavat myös Doris ja Hurri, tosin monipuolisempana.

Raakaruokinnan aikana olen huomannut merkittäviä muutoksia koirien ulkomuodossa. Karva on erilaista ja parempikuntoista kuin kuivamuonalla, ylipainon kanssa ei ole ongelmia ja ulosteiden määrä on pienentynyt huomattavasti. Korvat eivät töhni lainkaan ja koirat ovat virkeämpiä kuin kuivamuonan kanssa. Myös ns. koiranhaju on jäänyt unholaan. Toki koirissa on vieläkin ominaistuoksu, mutta se ei ole niin ällöttävän päälletunkeva kuin kuivamuonaa syötettäessä. Elimistö siis on selvästi puhtaampi kuona-aineista kuin kuivamuonan syötön aikana. Runsaasti siis syitä, jotka saavat jatkamaan joskus hieman vaivalloistakin ruokintamuotoa sitkeästi eteenpäin!

Pimun ruokinnan vaikeus on edesauttanut omaa mielenkiintoani tietää mitä ruoka todella sisältää, valmisruokiin kun lisätään ties mitä ja sisältöä ei ilmoiteta tarkasti. Tämä vaikeuttaa allergisen koiran ruuan etsimistä erittäin paljon. Onneksi voin kuitenkin todeta, että Pimulla allergiat ja iho-ongelmat ovat tavallaan erittäin suppeat ja kotiruuassa helposti vältettävät. 
 

Päivitetty 15.11.2011